maanantai 28. heinäkuuta 2014

Sinne, Tänne Ja Takaisin

Matkapainotteinen postaus ala Allu
 
-Tsekkaa Allun ja Rospen Lontoon matkaloki kokonaisuudessaan-
 
"Lontoossa! Vihdooooin! UH JA AH! Nyt juhlitaan!” On keskivertaisen Englantifanin hartain lausahdus. Monta monituista vuotta ollaan tässä haaveiltu Lontoon matkasta. Nimeomaan Lontoon, siellä kun on kaikki Sherlock Holmes-museot sun muut härvelit. Ennen kuin matka oli edes alkanut, tunsin jo elegantin sieluni pursuavan paljouteensa. Tajusin kuitenkin olevani aivan umpihullu suomalainen keskellä sivistynyttä kansaa. Siellä kun ei ole viisainta kävellä suoraan autotien yli määrätietoisena: ”Katsokaapas minä näytän esimerkkiä!” Samassa näet tienpintaa somistavan litistyneen alienin nahan. Näin siinä siis käy…Muista vasemmanpuoleinen liikenne, Allu, muista se!
------------------------------------------



"Kavahda Ruotsi! Mä tulen enkä anna armoa Scifi kaupallesi!" Näin jälkikäteen ajatellen ei olisi kannattanut suostua äidin maailmaa mullistavaan kysymykseen: 'Lähdetäänkö Ruotsiin'. Olisi pitänyt heivata kamat nurkkaan ja sitoa itsensä visusti puuhun kiinni, kuin puunhalaaja ikään. On kuitenkin valitettavaa, että nämä katkerat tuskankyyneeleet eivät katoa mihinkään ilman aikakonetta! Ruotsi oli liian hieno paikka ja nyt me jo jouduttiin lähtemään sieltä! Helkkari vieköön! Miten näin voi käydä!

Hej alla!

Puolenvuoden hiljaiselon jälkeen päätin rustailla tämänkin blogin takaisin elävien kirjoihin. Kiirettä on pitänyt, kuten aina tällaisella henkilöllä, joka päättää toteuttaa 'maailman turhimmat asiat'- listan päästä päähän. Englannissa, Ruotsissa, Doctor Who miiteissä, kolmessa conissa ja nettikavereiden luona surrailu on tullut jo käytyä läpi...ylenmalkaisesta Suomessa reissaamisesta puhumattakaan! Huhhuijakkaa.

Ruotsinlaivalle meno oli aika extempore juttu, sillä asia päätettiin n. 2 päivää ennen laivan lähtöä. En olekaan ennen ollut laivalla joten... ensivaikutelma oli todella absurdia. Laivaan sisään astuessa taustalla soi rytmikästä jazz-musiikkia, muumipeikko ja Myy vilkuilivat taustalla seuraavia uhrejaan ja kolmijalkainen Sherlock Holmes käveli meitä vastaan. Olin luullut, että laivaan tulee keski-iän kriisiläisiä hytteihinsä murjottamaan, mutta tämä! Tämä oli jotain tuhat prosenttia parempaa. Siinä vaiheessa päässä naksahti pahasti. Siis oikeasti, kolmijalkainen Sherlock Holmes! Voiko parempaa ollakaan? Tästähän tulisikin kivaa!

 
Kyllähän siellä laivalla sitten sattui vaikka mitä. Japanilainen urheilujoukkue lauloi keskellä käytävää kirkkolauluja, isä talloi vahingossa pikkupojan leluautoja, sisko yritti ostaa snapsipelin, minä maistelin eksoottisia ruokia joista tuli huono olo ja äiti unohti muistikorttinsa joka johti totaaliseen shokkiin. Kaiken kukkuraksi isä kertoi taksikuskeille huonoja vitsejä hevosten ravintoketjusta.
 
Kaiken maihinnousupaniikkien keskellä sisko ja minä päätettiin mennä pelaamaan pelihuoneelle Sly nelosta, koska sitä ei ole omasta takaa kotona. Jonotettiin melkein puoli tuntia täydessä rauhassa ja juuri kun meidän vuoro olisi koittanut...hyökkäys! Japanilaiset! Ne yrittivät viedä ohjainsauvan väkisin! Ryövärit! Onneksi edellisen pelaajan isä oli huomannut meidän apeat puppy eye ilmeemme ja kohosi ottamaan ohjaimen takaisin jumalallinen sädekehä ympärillään. Olimme haltioissamme. Japanilaiset luovuttivat hetkessä ja tuo jumala ojensi pleikka kolmosen ohjaimen suoraan syliimme sankarillinen virne kasvoillaan, kiitokseksi rökitimme heidän ennätyksensä.

 
Laivan keskusaukio ylhäältä käsin
 Projektit
 

 Kesän mittaan on tullut tehtyä aikamoisia projekteja ja ei niin aikamoisia projekteja. Punainen kirje on lyssähtänyt pitkäksi aikaa aloilleen. Ilman animaatio-ohjelmaa on vähän hankalaa tehdä animaatiota. Karu totuushan se on, mutta korjaantunee pian (toivon niin) Hyvinä tai huonoina uutisina on, että sarja koki kesän mittaan jälleen dramaattisen evoluution, joka mullistaa sarjan graafisia ominaisuuksia. Hahmot kokivat kunnollisen muodonmuutoksen, mutta saa nähdä paljastanko niitä yleisölle etukäteen.
 
Idan kanssa väsätty prinsessakakku Ellan nelivuotis syntymäpäiville

Punaisen Kirjeen animaatiokohtauksien suunnittelua muistilappujen avulla
Päätyi lopulta oven täyttymiseen ja ainaisten lappujen varisemiseen


Työt jäävät heti kesken kavereiden ilmestyessä netin hämäryydestä.
Älä ikinä mene chattiin tai heität elämäsi hukkaan
I-Ä-K-S-I

 
PS: Blogiin on kysytty kigurumi postauksille jatkoa! Otan pian uudet kuvat asusta ja päivitän seuraavan osan (:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti