maanantai 28. heinäkuuta 2014

Sinne, Tänne Ja Takaisin

Matkapainotteinen postaus ala Allu
 
-Tsekkaa Allun ja Rospen Lontoon matkaloki kokonaisuudessaan-
 
"Lontoossa! Vihdooooin! UH JA AH! Nyt juhlitaan!” On keskivertaisen Englantifanin hartain lausahdus. Monta monituista vuotta ollaan tässä haaveiltu Lontoon matkasta. Nimeomaan Lontoon, siellä kun on kaikki Sherlock Holmes-museot sun muut härvelit. Ennen kuin matka oli edes alkanut, tunsin jo elegantin sieluni pursuavan paljouteensa. Tajusin kuitenkin olevani aivan umpihullu suomalainen keskellä sivistynyttä kansaa. Siellä kun ei ole viisainta kävellä suoraan autotien yli määrätietoisena: ”Katsokaapas minä näytän esimerkkiä!” Samassa näet tienpintaa somistavan litistyneen alienin nahan. Näin siinä siis käy…Muista vasemmanpuoleinen liikenne, Allu, muista se!
------------------------------------------



"Kavahda Ruotsi! Mä tulen enkä anna armoa Scifi kaupallesi!" Näin jälkikäteen ajatellen ei olisi kannattanut suostua äidin maailmaa mullistavaan kysymykseen: 'Lähdetäänkö Ruotsiin'. Olisi pitänyt heivata kamat nurkkaan ja sitoa itsensä visusti puuhun kiinni, kuin puunhalaaja ikään. On kuitenkin valitettavaa, että nämä katkerat tuskankyyneeleet eivät katoa mihinkään ilman aikakonetta! Ruotsi oli liian hieno paikka ja nyt me jo jouduttiin lähtemään sieltä! Helkkari vieköön! Miten näin voi käydä!

Hej alla!

Puolenvuoden hiljaiselon jälkeen päätin rustailla tämänkin blogin takaisin elävien kirjoihin. Kiirettä on pitänyt, kuten aina tällaisella henkilöllä, joka päättää toteuttaa 'maailman turhimmat asiat'- listan päästä päähän. Englannissa, Ruotsissa, Doctor Who miiteissä, kolmessa conissa ja nettikavereiden luona surrailu on tullut jo käytyä läpi...ylenmalkaisesta Suomessa reissaamisesta puhumattakaan! Huhhuijakkaa.

Ruotsinlaivalle meno oli aika extempore juttu, sillä asia päätettiin n. 2 päivää ennen laivan lähtöä. En olekaan ennen ollut laivalla joten... ensivaikutelma oli todella absurdia. Laivaan sisään astuessa taustalla soi rytmikästä jazz-musiikkia, muumipeikko ja Myy vilkuilivat taustalla seuraavia uhrejaan ja kolmijalkainen Sherlock Holmes käveli meitä vastaan. Olin luullut, että laivaan tulee keski-iän kriisiläisiä hytteihinsä murjottamaan, mutta tämä! Tämä oli jotain tuhat prosenttia parempaa. Siinä vaiheessa päässä naksahti pahasti. Siis oikeasti, kolmijalkainen Sherlock Holmes! Voiko parempaa ollakaan? Tästähän tulisikin kivaa!

 
Kyllähän siellä laivalla sitten sattui vaikka mitä. Japanilainen urheilujoukkue lauloi keskellä käytävää kirkkolauluja, isä talloi vahingossa pikkupojan leluautoja, sisko yritti ostaa snapsipelin, minä maistelin eksoottisia ruokia joista tuli huono olo ja äiti unohti muistikorttinsa joka johti totaaliseen shokkiin. Kaiken kukkuraksi isä kertoi taksikuskeille huonoja vitsejä hevosten ravintoketjusta.
 
Kaiken maihinnousupaniikkien keskellä sisko ja minä päätettiin mennä pelaamaan pelihuoneelle Sly nelosta, koska sitä ei ole omasta takaa kotona. Jonotettiin melkein puoli tuntia täydessä rauhassa ja juuri kun meidän vuoro olisi koittanut...hyökkäys! Japanilaiset! Ne yrittivät viedä ohjainsauvan väkisin! Ryövärit! Onneksi edellisen pelaajan isä oli huomannut meidän apeat puppy eye ilmeemme ja kohosi ottamaan ohjaimen takaisin jumalallinen sädekehä ympärillään. Olimme haltioissamme. Japanilaiset luovuttivat hetkessä ja tuo jumala ojensi pleikka kolmosen ohjaimen suoraan syliimme sankarillinen virne kasvoillaan, kiitokseksi rökitimme heidän ennätyksensä.

 
Laivan keskusaukio ylhäältä käsin
 Projektit
 

 Kesän mittaan on tullut tehtyä aikamoisia projekteja ja ei niin aikamoisia projekteja. Punainen kirje on lyssähtänyt pitkäksi aikaa aloilleen. Ilman animaatio-ohjelmaa on vähän hankalaa tehdä animaatiota. Karu totuushan se on, mutta korjaantunee pian (toivon niin) Hyvinä tai huonoina uutisina on, että sarja koki kesän mittaan jälleen dramaattisen evoluution, joka mullistaa sarjan graafisia ominaisuuksia. Hahmot kokivat kunnollisen muodonmuutoksen, mutta saa nähdä paljastanko niitä yleisölle etukäteen.
 
Idan kanssa väsätty prinsessakakku Ellan nelivuotis syntymäpäiville

Punaisen Kirjeen animaatiokohtauksien suunnittelua muistilappujen avulla
Päätyi lopulta oven täyttymiseen ja ainaisten lappujen varisemiseen


Työt jäävät heti kesken kavereiden ilmestyessä netin hämäryydestä.
Älä ikinä mene chattiin tai heität elämäsi hukkaan
I-Ä-K-S-I

 
PS: Blogiin on kysytty kigurumi postauksille jatkoa! Otan pian uudet kuvat asusta ja päivitän seuraavan osan (:

lauantai 11. tammikuuta 2014

Punaisen Kirjeen Historia









Tervetuloa kuuntelemaan sepitystä Punaisen kirjeen historiasta! Jos joku ei sattune tietämään, Punainen kirje on tänä vuonna aloittamani animaatioprojekti jonka tekemiseen kuluu todella paljon aikaa. Siis oikeasti, TODELLA PALJON. Mukaan tekijöihin kuuluvat tietenkin myös mahtavat ääninäyttelijät, joita ei pidä unohtaa! Kiitos teille kaikille jotka osallistutte projektin tekemiseen, seuraamiseen tai katsomiseen! Postauksen tästä teen, sillä jotkut ovat kyselleet tämän "mystisen" animaatioprojektin saloja, sillä sen tekemiseen on kulunut niin kummallisen paljon aikaa ja totuushan on, että se aloitettiin vasta. Joten on aika kertoa yleisölle sen tomuinen menneisyys kirjahyllyllä.Varoituksena, tämä postaus sisältää tosi vanhoja piirroksia! : D
 
ALKU
 
Vaikkakin itseasiassa sarjan käsikirjoitus ja animointi alkoivat juuri viime viikkoina, on sarjan idealla jo pitkä historia. Ja kuka olisi arvannut että se syntyi jo monia vuosia sitten kitarakaupassa! Sanottaisiinko 9-10 vuotiaana ajatus 13 hahmosta horoskooppivoimineen pinttyi päähän kitarakaupasta tullessa. (Ehkä kitara tippui päähän? Who knows?) Seuraavat pari viikkoa piirtelin erilaisia otuksia kunfu tyyliin. Jep, nimeomaan kunfutyyliin. Piirretyimmäksi niistä nousi alla oleva lumileopardin tyylinen hahmo, jonka kuvia seikkaili jo edellisessäkin blogissa!




Hahmo ei ikinä saanut nimeä,
mutta vanhojen papereiden mukaan
neidin horoskooppi oli vaaka
13 hahmon luomisen jälkeen idea alkoi muuttua sarjakuvaksi. Halusin siis tehdä mustavalkoista sarjakuvaa. Idea tyrmäytyi kuitenkin heti siihen, että harmaat promarkerit alkoi loppua : D höh. Löysin myös monia erilaisia sarjissivuja, hahmojen reffejä sekä luonnoksia hyllyjen kätköistä, mutten alkanut niitä kaikkia tänne lisäämään.
 

 
Pari vuotta idean syntymisen jälkeen aloin kavereiden kanssa fanittaa maailmanloppua. Kyllä, maailmanloppua. 2012 vuosi lähestyi hurjalla vauhdilla ja puhuttiin lakkaamatta ufoista, alieneista ja etenkin maailmanlopusta. Monet piirroksetkin siis liittyivät ajankohtaiseen aiheeseen ja silloin päätin että kyseiseen sarjaan tulisi maailmanlopun aihe jollain taholla. Punaiseen kirjeeseen alkoi pikkuhiljaa muodostua hahmojen lisäksi juonentynkää. Hetkessä hutasin monia ideoita ylös ja samoihin aikoihin radiosta tuli juttua Maapallon akselin kääntymisestä, jolloin Käärmeenkantajan tähdistön kuului liittyä eläinradan merkkeihin eli horoskooppeihin. Silloin syntyi sarjan pääpahis, sillä käärmeenkantaja leimautui heti ilkeäksi tunkeilijaksi :D
 
EVOLUUTIO


 
Noin vuosi sitten löysin kyseiseltä hyllyltä jälleen Punaisen kirjeen piirroksia. Ei olisi kannattanut, sillä yöinspiksissä tekee aina jotakin kamalaa jota jää katumaan, kuten lupaus animaatiosarjan tekemisestä. Jotenka siinä sitä oltiin. Idean tyngällä ja oudoilla Kunfu hahmoilla joilta puolelta puuttuivat nimet, luonteet sekä horoskoopit. Edes sarjaa ei oltu vielä nimetty. Sitten alkoi niin sanottu evoluutiovaihe. Otin pöydältä surkean punaisen muistilapun ja kirjoitin siihen ylös mitä ensimmäisenä tuli mieleen. Oletetusti sen värisestä muistilapusta tulee mieleen jotain tätä vastaavaa. Siksi paperilla lukikin "Punainen kirje" TSADAM! Sarja oli nimetty! 
 
Uudet hahmot syntyivät nopeasti päästävedettyinä. Halusin niistä silloin erikoisia, värikkäitä ja silti yksinkertaisia animointiin. Osa ylläolevista headshot reffeistä on jo muuttunut. Eli ne eivät ole vieläkään täysin tyydyttäviä, mutta kelvatkoon. Juonen tekeminen jatkui tasaiseen tahtiin ja sille omistettiin oma vihkokin, PUNAINEN vihko. Yksinkertaistetusti juonessa jokainen hahmo alkaa saamaan punaisia tyhjiä kirjeitä ja lopulta kaikki päätyvätkin taistelemaan maailmanlopusta vastuussa olevaa käärmeenkantajaa vastaan, joka päättää kummallisesti tuhota maailman. Jep, outo seko juoni, mutta niin nostalginen tehdä.
 
TRAILERI
 
Joten hiihtoloman, vai pitäisikö sanoa talviloman, tylsyydessä parissa päivässä syntyi Punaisen kirjeen traileri, vaikkei juoni ollut kokonaan määritelty (Eikä kyllä ole vieläkään...hups) Olin vasta saanut piirtopöydän ja sen käyttäminen oli tosi hankalaa, joten animaation laatu on aika karseeta sekä tönkköä. Mutta silti todella usea kiinnostui projektista ja kaverit päättivät, että sarjaan tulee myös ääninäyttelijöitä ja silloin alkoivat ikuiset ääninäyttelijähaut...jotka jatkuivat...ja jatkuivat...kunnes jokainen osallistuja oli muistanut lähettää ääninäytteensä :D

 

 
 
NYKYHETKI
 
Ja nyt ollaan tässä päivässä! Huh mikä selitys! Joulun jälkeen aloitin siis käsikirjoituksen sekä hahmojen ääninäyttelijöiden valinnan, jotka lähiaikoina ilmoitetaan Tubeen sekä Deviantarttiin. Hahmojen reffejä on luotu koneella puhtaaksi ja uusia ideoita juoneen tupsahtelee melkein joka hetki. Samalla projekteina pyörii monet kigurumit, 100 theme challenge, sarjakuvat ja lukioon hakeminen. Kaikki ylimääräinen ompelu, piirtely ja lukeminen tunkee silti aina projektien tielle, sillä suoraan sanottuna aina ei huvita jumittua koneelle kirjoittamaan kaiken maailman käsikirjoituksia.



Käsikirjoitus tapahtuu Adope Storylla kiitos
Minnulin joka kertoi tästä awesomesta ohjelmasta! :D

Hohoo en näytä yhtään käsikirjoitusta n__n secret files

 
PS: Ihan btw kirjoitin tän kaiken postauksessa olevan kahteen kertaan. Bloggeri sekosi ja kuolema sen takia :D Nyt haluan ison kupin teetä ja reippaan kävelyn lumisateessa. Ehkä tänä yönä Punainen kirje edistyy jälleen pään sisällä

lauantai 14. joulukuuta 2013

Akryylimaalailua

 
Akryyliväreillä maalaaminen on loppujenlopuksi tosi hauskaa. En erityisemmin ole halunnut maaleihin edes ikinä koskea, mutta yhtäkkiä taas tuli kauhee pakko maalata. Toivottavasti tulee kohta uudelleen maalailtua niin saan noi maalit nopeesti pois ennen kun ne kovettuu kuten tavallisesti tuppaa käymään . Mutta maalaamiseen pitää aina varata niin rutosti aikaa, kun kerroksien pitää antaa kuivua rauhassa eikä työn jäljestä ole niin helppoa saada tarkkaa.


Pöytä on niin kauniin näkönen jos on monta projektia kesken :)
 
 
 
 

torstai 12. joulukuuta 2013

Kigurumi osa 1

 
Luonnoksesta puuttuu värillinen vatsa
 
Heipä hei :) Elikkä tämän kertaisena aiheena olisi jälleen uusi kigurumi! Päätin tehdä siskolle Sherlock saukko kigurumin joululahjaksi, jotenka sen tekeminen ajallaan olisi tässä jouluaikataulussa aika tärkeää, mutta aina löytyy pieni aika turhalle ompelun kertomiselle~
 
Kigurumin tekeminen
 
Yritän kertoa joitain pieniä tärppejä ja seikkoja kigurumin tekemisestä, vaikka itsekkin olen vasta niitä muutaman tehnyt. Kaiken a ja o on kuitenkin hyvät kaavat ja jollet omista vielä kaavoja tai kaavakirjaa hyvät ohjeet kaavojen tekoon löydät täältä.
 
Kigurumin tekemiseen kannattaa varata aikaa noin päivä tai pari riippuen kuinka nopeaa aiot työssä edetä ja kuinka monimutkainen hahmosi on. Kangaskaupassa varaudu 50 euron kangassummiin sillä fleeciä tarvitsee työhön noin 3 metriä. Lisäksi tarvitset lankaa ja neppareita tai nappeja.
 
Kaavojen tekemisessä, kuten niiden kankaasta leikkaamisessakin kannattaa aina ottaa mukaan reilusti enemmän kuin liian vähän, sillä kyseessä on todella iso asu. Kigurumi voi mennä hieman pieneksi jos kangasta leikatessa rupeaa säästelemään. Siksi niitä ostaessa kannattaa ottaa reilusti ylimääräistä kangasta. Muista myös kaavoja leikatessa muutaman sentin ommelvara jottei ompelu mene liian hankalaksi. Vatsaa leikatessa kannattaa muistaa ottaa toiseen puoliskoon reilusti ehkä muutamia senttejä mukaan, että sen saa napeilla kiinni toisen puolen päälle.
 

 
Kannataa merkata kaavoihin sekä kankaaseen kappaleen nimi,
jotta muistaa mikä osa on kyseessä pitkien taukojenkin jälkeen

 
 
 


 
Kun kankaat on leikattu kannattaa kappaleita ensin sommitella ihan oman maalaisjärjen mukaan ja miettiä mistä ompelu on parasta aloittaa. Itse teen sitä melkein joka hetki ja liika miettiminen ompelusta on aina sallittua! Yleensä aloitan ompelemalla oikean käsikappaleen kiinni etuosaan . Sitten teen sen vasemmalle puolelle vasemmalla kädellä, sitten selän molemmille käsille... Ja siinä meneekin hetki. Seuraavaksi molemmat vatsat ommellaan omaan etuosaansa kiinni. Olemme saaneet valmiiksi etu ja takaosan!


Muista aina ommella oikeat puolet vastakkain ja nuppineuloja käyttämällä
 
Aiemmin mainittu nappeja varten otettu ylimääräinen kangas käännetään, jotta siitä tulisi siistimmän näköinen. Kaulus sekä hupun etuosa kannattaa myös kääntää. Ommellessa pitää varata paljon lankaa, sillä puolaaminen alkaa jo vähän ajan päästä kyllästyttää. Kokemusta on.

 
Hupun mahtava demonstraatio. Korvien ja hännän laittaminen ovat kummatkin aika samanlaisia operaatioita. Eli leikkaan karskisti reiän siihen kohtaan mihin kappaleen haluan. Kappale esim. korva laitetaan siitä sisään ja ommellaan sisäpuolelta kiinni kankaaseen ompelukoneella eikä käsin. Silloin se on jykevä eikä tipu taikka irtoa edes revittäessä. Kasvot voidaan myös ommella ompelukoneella, mutta muista edetä kärsivällisesti, sillä kappaleet ovat pieniä.


 
Kun etu- ja takaosa on ommeltu laita oikeat puolet vastakkain ja sommittele jälleen kappaleet yhteen. Laita seuraavaksi ne toisiinsa kiinni nuppineuloilla ja muista jättää ompelematta hihojen ja lahkeiden suut. Itse laitan aina pienen muistilapun palasen hihoihin ja lahkeisiin muistutukseksi kun saavun ommellessa siihen kohtaan, muuten jatkaisin matkaa ja se olisi hihalle aika karu kohtalo.
 
Eli tällaista aika epäselvää ja turhaa neuvontaa täällä. Osa 2 ilmestyy ensi kerran kigurumia tehdessä!Jos haluat tehdä oman kigurumin voit kysyä mahtavia neuvoja tarkemmin nopean selityksen sijaan :D 

perjantai 1. marraskuuta 2013

Terve!

Tervetuloa uuteen ketuttaako-blogiin. Kettukuja on avoin jokaiselle vastaantulijalle ja tämä pikku paja onkin muuttunut paljon sisällöltään sitten viime näkemän:

Nyt siis 2 vuotias sarjakuvablogini Ketuttaako alkaa raahata muuttolaatikkojaan uuteen osoitteeseensa. Muuton syynä on monen vuoden turhuuspostaukset, sekä koko idean muuttuminen. Tällä siis tarkoitan, että kettublogi muuttuu sarjakuvablogista projektiblogiksi eli laitan tänne paljon tutoriaaleja ja ohjeita eri töihin, kuten kigurumin, pehmolelujen tai muiden käsityöjuttujen tekoon. Elkää pelästykö! Kyllä minä vielä toisinaan tänne sarjakuviakin saatan lisäillä! :)

Tällä hetkellä projekteissa pyörii joulu, animaatiot sekä sarjakuvat. Blogi siis toimii hyvänä tiedonvälittäjänä esim. Punaisen kirjeen ääninäyttelijöille ja muille ihmisille, jotka kyselevät milloin seuraavat jaksot ja sarjissivut ilmestyvät.

Ajattelin myös, että te, hyvät lukijat, voitte aina ehdottaa joitain projekteja/tutoriaaleja mitä tekisin tänne :'D